Pekka kuin pekka

Mikä on pekka?

Muistan ajan kun sivistys, tavarat ja ihmiset tulivat junalla Tohmajärvelle ja sieltä edelleen Mötön Kallen linja-autolla Kiteelle. Kalle otti kyytiin ihmisiä niin paljon kuin autoon mahtui. Elettiin pönttökaasuaikaa. Kemien mäelle pääsy asemalta riippui kehittikö puukaasu riittävästi häkää vai haitallista höyryä. Joskus piti matkustajista miehiä pyytää työntämään linjuria jyrkimmässä kinkamassa.  Rahastajakin linjurissa oli. Kerrottiin, että pystyi liikkumaan laukkuineen autossa vasta loppumatkassa. Linjuriauto oli maantien ässä. Yhteispelillä palvelu ja tarpeet palvelivat toisiaan.

 Tämän päivän linjuri on hallitus. Sen pitäisi palvella kansalaisten tarpeita. Kuskin paikalla könöttää pääministeri Orpo. Neuvottomana. Auto ei liiku ja kuski ei pääse paikaltaan poistumaan. Auton voimat eivät riitä Kirkkonummen rinteen nousuun. Jarrua pitää polkea kahdella jalalla, ettei auto lähde hallitsemattomaan peruutukseen. Kokemus pakittamisesta puuttuu.  Ei ihme, että tunninjuna tulee mieleen. Autossa toimii rahastajana ministeri Riikka Purra. Hän vastaa polttoainekuluista ja jakaa kulut matkustajien maksettaviksi. Periaate on jos et maksa, et tule kyytiin. Kyydissä ei ole tällä hetkellä kuin ministeri Anders Adlercreutz mukanaan jonkun säätiön asiapapereita, joita ei ole jättänyt matkatavaroina kuljetettaviksi. Muut ministerit ovat rasisminvastaisessa koulutuksessa.  Tien varressa olisi maahanmuuttajia työntämään autoa, mutta rahastajan mielestä ne eivät sovi työntäjiksi.

Muut mukaan lähtijät ovat jääneet Eduskuntatalon seisakkeelle. Siellä kököttää vähän liian suuressa haalarissaan Antti Lindtman ja Tytti Tuppurainen esiliinaan ja huiviin pukeutuneena valmiina palveluksiin. Vihreiden Sofia Virralla on matkatavarana kimppu uhanalaisia ja Oras Tykkysellä kassillinen raakkuja. Vasemmistoliitosta ei ole pyrkimässä kyytiin kukaan. He ovat lentoasemalla vilkuttamassa jäähyväisiä äänikuningattarelle Li Anderssonille. Onnessaan kylpevä Hjallis Harkimo. No, häntä ei nyt matkustaminen kiinnosta. KankiKaikkonen juoksee hallituksen linjurin perässä. Ottavat kyytiin aina alamäessä.

Kuka puuttuu? Hän on kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah. Eikö hän ole kyydissä? Hänet tunnetaankin kyllä paremmin kävelijänä. Mutta sittenkin. Ei hallituksella ole hätää. Essayah on pekan kanssa takapyörien luona takaamassa, ettei hallitus autoineen kaadu tai peruuta hallitsemattomasti. Mikä on pekka? Ja nimenomaan pienellä kirjoitettuna. Pekka ennen vanhaan kuului jokaisen kuorma- ja linja-auton varustukseen. Pekaksi kutsuttiin puolipyöreää halkoa joka asetettiin auton tapapyörien taakse estämään hallitsematonta peruutusta.  Kristilliset ja RKP omilla pekoillaan takaavat, että hallitus ei pääse mäelle, eikä pääse pakittamaan. Ainoa tehtävä näillä kahdella pienpuolueella on pitää hallitus vallassa. M:O:T.

Jutullani haluan herättää lukijan kysymään missä on demokratia? Onko pääministeri omatahtoisesti luopunut vallastaan ja ryhtynyt vallassa pysyäkseen sylikoiraksi. Onko pääministerin tahto niputtaa ministerien tehtäviä huomioimatta niiden vaatimaa osaamista ja työmäärää?